Pelkoja ja henkistä vahvuutta

Meillä kaikilla on varmasti pelkoja tai ainakin muistamme lapsuudesta muutaman mörön ja peikon. Toisinaan onkin ihan järkevää pelätä, ja pelko onkin yksi keino suojautua vaaralta. Mutta entä jos pelkäätkin menestyä tai jos jätät asioita tekemättä, koska pelkäät epäonnistuvasi? Jos annatkin pelon rajoittaa elämääsi ja teet valintoja elämässäsi pelkoja kuunnella. Ehkä silloin voisi olla itsetutkiskelun paikka.

On ihan tervettä pelätä liian kovia nopeuksia liukkaalla autotiellä tai vaikkapa korkeita paikkoja. Mutta aina pelot eivät ole niin loogisia. Saatamme pelätä pieniä hämähäkkejä tai hiiriä. Tällaiset pelot saattavat olla jopa hieman hassuja, kun niitä ryhtyy oikein miettimään. Meillä aikuisillakin voi olla myös pelkoja, jotka tuntuvat järjenvastaisilta ja epäloogisilta. Voimme pelätä satuttavamme itseämme parisuhteessa tai epäonnistuvamme uudessa työssä. Nämä ovat toki ihan asiallisia pelkoja ja muodostuvat ongelmaksi vasta siinä kohtaa, jos ne vaikuttavat elämääsi. Jos esimerkiksi vältät aloittamasta uutta parisuhdetta, koska pelkäät tulevasi satutetuksi, voi olla, että elät lopun elämääsi yksin. Tai jos pelkäät tekeväsi virheitä uudessa työssäsi niin paljon, että jätät hakematta työtä, joka kuulostaa juuri sinulle tehdyltä, voi olla, ettet koskaan saavuta unelmiesi työpaikkaa. Pelot siis ohjaavat käyttäytymistämme ja saattavat estää meitä saavuttamasta niitä asioita, joita omalta elämältä haluaisimme.

Tällaisiin selkeisiin pelkoihin, jotka voivat estää meitä tarttumasta uusiin asioihin, on helpompi tarttua kuin sellaisiin pelkoihin, joita emme edes huomaa. Voimme vältellä jotakin asiaa pelkojen ohjaamana emmekä edes tajua, miksi toimimme niin. Joku voi esimerkiksi jättää ilmoittautumasta juoksutapahtumaan, koska pelkää ettei ylläkään itse itselleen asettamalle tasolle. Tai joku lakkaa yrittämästä nousta uraportaissa, koska pelkää joutuvansa naurunalaiseksi epäonnistuessaan. Emme siis pelkää vain konkreettisia asioita kuten pimeää tai korkeita paikkoja vaan myös omia ja toisten tunteita. Haluamme näyttäytyä hyvässä valossa kollegoillemme ja ystävillemme, mutta myös itsellemme. Mikä onkaan suurempi pettymys kuin se, että pettyy itse itseensä?! Häpeä ja pettymys voivat olla niin pelottavia tunteita, että teemme kaikkemme, ettei meidän tarvitsisi kokea niitä.

Mutta miten sitten voisimme päästää irti peloista, jotka rajoittavat elämäämme? Millä tavalla voisi irrottautua pelosta, joka estää meitä saavuttamasta elämässämme niitä asioita, joista haaveilemme ja unelmoimme? Yksi tapa on tukea omaa henkistä vahvuutta ja keskittyä epäonnistumisten sijaan onnistumisiin ja positiivisiin kokemuksiin. Kun olet henkisesti vahvempi, et enää hätkähdä pienistä vaan uskallat lähestyä uusia asioita rohkeammin. Itselläni toimii henkistä kanttia tukemaan mielikuvaharjoitukset aiemmista onnistumisista. Kun muistelen jotakin tilannetta, missä olen voittanut oman pelkoni tai saavuttanut jotakin, mihin en olisi uskonut pystyväni, saan valtavan itsetuntobuustin ja uskon pystyväni vaikka mihin. Tämä keino on ollut erityisen toimiva juoksemisessa. Pelottavan pitkät matkat tuntuvat helpommilta, kun muistelee sellaista juoksusuoritusta, jonka taittaminen onnistui aiemmin helposti. Oma minäpystyvyys siis kasvaa, kun keskityt epäonnistumisten sijaan onnistumisen hetkiin. Jos olen valmistautunut vaikkapa maratonille, luon uskoa omaan pystyvyyteeni harjoituskauden aikana raskaista ja pitkistä suorituksista. Hyvin onnistunut vauhtikestävyystreeni vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja sitä kautta uskoa omiin kykyihin ja jaksamiseen. Kun tietää harjoitelleensa hyvin, on helpompi lähteä haastamaan itseään uuden asian kanssa.

Myös positiivisen minäkuvan luominen auttaa selättämään pelkoja. Jos aina puhut itsellesi mollaavasti tai moitit itseäsi kaikista pienistäkin epäonnistumista, uskot olevasi huono ihan kaikessa. Mutta jos keskityt niihin asioihin, joista pidät itsessäsi, opit olemaan itsellesi armollisempi myös pieleen menneiden asioiden kanssa. Kun näet itsessäsi hyviä ja kauniita asioita, sinun on helpompi kannustaa itsesi kohti pelottavalta tuntuvia uusia asioita. Kun luotat itseesi, se näkyy aivan kaikessa tekemisessäsi. Liittyipä se sitten työelämään tai juoksemiseen. Aluksi voi olla vaikea nähdä itsessään hyvää tai muistaa onnistumisen kokemuksia. Mutta kun oikein kaivelee, voi löytää pieniä onnistumisia ihan jokaisesta päivästä. Lähde liikkeelle hyvin pienestä ja pian löydätkin hyviä asioita helpommin.

Pelkoja on monenlaisia, niin kuin meitä ihmisiäkin. Olemme kaikki yksilöitä ja pelkommekin ovat usein syntyneet jostakin aiemmasta kokemuksestamme. Omia pelkoja on hyvä tarkastella lempeästi, mutta myös tietyllä uteliaisuudella. Voimme selvitellä, miksi pelkäämme jotakin asiaa tai tunnetilaa, ja pääsemällä kiinni pelon juurisyihin, voimme kenties lähteä menemään pelkoa päin ja voittaa pelkomme. Kaikkia pelkoja ei tarvitse purkaa, mutta jos koet pelkojen estävän sinua saavuttamasta unelmasi, voi ehkä olla paikallaan tarkastella, mitä asialle voisi tehdä. Itsetuntemuksen ja itsevarmuuden lisäämisestä on varmasti apua. Mikäli henkisen kantin ja minäpystyvyyden lisääminen kiinnostaa, kurkkaapa uusi verkkokurssini sivulta www.ilonkilsat.fi/henkinenvahvuus.

Olen opetellut suhtautumaan omiin pelkoihini armollisuudella ja tietyllä kunnioituksella. Pelkoni kertovat minulle, että minua on ehkä joskus satutettu. En missään nimessä halua vähätellä kokemuksiani ja siksi annan paloille tietynlaista kunnioitusta. Samalla en kuitenkaan halua antaa pelkojen estää minua pääsemästä elämässäni eteenpäin. Niinpä olen pyrkinyt vahvistamaan itseäni henkisesti, jotta uskalla kulkea elämässäni pelkojen kanssa käsi kädessä. Pelot voivat ohjata minua tietyissä tilanteissa, mutta toisissa taas minä itse otan ohjat ja menen rohkeasti pelkojani päin.

Iloisia ja pelottomia kilsoja!