Ravinto on paljon muutakin kuin makroja

Monesti ravitsemusta tarkastellaan painonpudotuksen tai suorituskyvyn osatekijänä. Ravitsemuksella voidaankin vaikuttaa kehonkoostumukseen ja jaksamiseen, mutta ravinnolla voidaan saada myös monia muita positiivisia vaikutuksia. Se, mitä laitamme lautasellemme, vaikuttaa sekä kehoon että mieleen monin eri tavoin. Hyvin suunniteltu ruokavalio voi tukea jaksamista, mielialaa, vastustuskykyä ja jopa unta.

Ravitsemuksella on usein luultua suurempi merkitys vaikkapa painonpudotuksessa tai suorituskyvyn kasvussa. Jos tavoitteenasi on pudottaa painoa ja nimenomaan polttaa rasvaa, ei ole aivan se ja sama, mitä lautaseltasi löytyy. Vaikka miten paljon treenaat ja liikut, painosi ei putoa, jos lautaseltasi löytyy päivittäin valtavia määriä pizzaa, jäätelö, sokerilimsoja ja sipsejä. Annoskoko on painopudotuksessa hyvin oleellinen asia. Samoin on suorituskyvyn kanssa. Jos mielit juosta maratonin vaikkapa alle 4 tuntiin, et mitenkään jaksa treenata riittävästi, jos lautasellasi on pikkiriikkisiä annoksia ruokaa. Suorituskyvyn kannalta on tärkeää saada riittävästi energiaa, jotta kehitys on mahdollista. Jos taas tavoitteenasi on kasvattaa lihasta, et tule saamaan tuloksia syömällä pelkkää porkkanaa. Tarvitset riittävästi energiaa ja proteiinia, jotta lihaskasvu on mahdollista.

Se, mitä lautaseltasi löytyy, vaikuttaa siis tuloksiisi. Mutta ravinto vaikuttaa myös moneen muuhun asiaan. Ruoka on kehomme polttoaine. Monipuolinen ruokavalio, jossa on sopivassa suhteessa hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja, antaa tasaisen energian koko päiväksi. Vakaat verensokeritasot ehkäisevät väsymystä ja pitävät keskittymiskyvyn yllä. Ravinnosta saamme myös vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten C-vitamiini, D-vitamiini, sinkki ja rauta, jotka ovat keskeisiä immuunijärjestelmän toiminnassa. Runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sisältävä ruokavalio auttaa siis kehoa puolustautumaan taudinaiheuttajia vastaan.

Hyvä ravinto ei ravitse vain meitä itseämme, vaan myös suolistomme mikrobistoa. Kuidut, täysjyväviljat, palkokasvit sekä fermentoidut tuotteet edistävät suolistobakteerien monimuotoisuutta, mikä puolestaan tukee ruoansulatusta, immuunijärjestelmää ja jopa mielialaa. Suolistomikrobeilla on suurempi merkitys hyvinvoinnillemme kuin aiemmin luulimme. Koen vahvasti, että syömäni ruoka vaikuttaa siihen, miten hyvinvoivalta oloni tuntuu. Tutkimukset ovat osittaneet, että ruokavalio vaikuttaa myös mielen hyvinvointiin. Omega-3-rasvahapot, B-vitamiinit sekä antioksidantit tukevat aivojen toimintaa ja voivat vähentää masennuksen ja ahdistuksen oireita. Terveellinen ruokavalio tarjoaa siis polttoainetta myös ajatuksille ja tunteille.

Ravinnolla voidaan vaikuttaa myös uneen. Ravinto voi vaikuttaa unen laatuun yllättävän paljon. Esimerkiksi runsas kofeiinin käyttö tai liian raskaat ateriat myöhään illalla voivat häiritä unta, kun taas magnesiumia ja tryptofaania sisältävät ruoat voivat edistää rentoutumista ja levollista unta. Ei siis ole ihan sama, mitä syöt iltaisin. Liian raskas ateria myöhään voi kuormittaa ruoansulatusta ja vaikeuttaa nukahtamista, mutta liian kevyt iltapala voi johtaa heräilyyn nälän takia. Hyvä vaihtoehto on pieni, tasapainoinen ateria, joka sisältää sekä hiilihydraatteja että proteiinia. Esimerkiksi täysjyväleipä kananmunalla tai juustolla on oivallinen osa iltapalaa. Myös jogurtti marjoilla ja siemenillä toimii hyvän unen edistäjänä. Kofeiinipitoiset juomat kannattaa ajoittaa alkuiltapäivään, sillä kofeiinin vaikutus kestää useita tunteja ja voi vaikeuttaa nukahtamista. Alkoholi puolestaan heikentää unen laatua.

Ravinto on paljon enemmän kuin pelkkä energianlähde. Se on yksi hyvinvoinnin kulmakivistä, jolla voimme vaikuttaa sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteemme. Kun ruokavalio on monipuolinen, joustava ja nautinnollinen, se tukee jaksamista, terveyttä ja elämäniloa pitkäjänteisesti. Ravitsemuksesta puhuttaessa unohdetaan monesti myös ruokailuun liittyvä sosiaalinen puoli. Yhteiset ruokailuhetket läheisten kanssa lisäävät tutkitusti hyvinvointiamme. Ravinto ja ruokatottumuksemme eivät siis ole vain pelkkää makrojen laskemista vaan hyvin oleellinen osa hyvinvointia niin fyysisesti, henkisesti kuin sosiaalisestikin.

Iloisia ruokahetkiä!