Yrittäjän vapaus ja voimavarat

Yrittäjän arki on yhtä aikaa taivaallisen ihanaa ja todella raskasta. Yrittäjyys on monelle unelma, jota kaikki eivät edes uskalla lähteä toteuttamaan. Siihen liittyy niin paljon pelkoja ja uskomuksia epäonnistumisesta, että moni luopuu haaveestaan ennen kuin on edes kokeillut omia siipiään. Moni siis jää palkkatyöläisen rooliin, mutta salaa haaveilee kuitenkin suuremmasta vapaudesta ja omien lahjakkuuksien paremmasta hyödyntämisestä. Varsinkin yrittäjän taipaleen alkumetreillä yrittäjän oma jaksaminen ja hyvinvointi nousee erittäin tärkeään arvoon. Sillä, miten käy yritykselle, jos yrittäjä itse uupuu?

Minun lähipiirissäni ei ole ollut yrittäjiä, ja lapsuuteni ja nuoruuteni ajan kaikki ihmiset ympärilläni olivat palkkatyöläisiä. Palkkatyömalli oli siis ainoa, mistä minulla oli minkäänlaista käytännön kokemusta. Kuulin puhuttavan yrittäjyydestä lähinnä sen raskauden, epävarmuuden ja stressaavuuden kautta. Yrittäjät, ja varsinkin yksinyrittäjät, tekevät huhupuheiden mukaan ympäripyöreitä päiviä ja raatavat niska limassa muun elämän kustannuksella. Yrittäjän rooli ei siis koskaan näyttäytynyt minulle mitenkään houkuttelevana tai kutsuvana. Vasta aikuisiällä lasten syntymän jälkeen mieleeni hiipi ajatus siitä, että voisin käyttää päiväni muutenkin kuin myymällä aikaani työnantajille. Haaveilin viettäväni enemmän aikaa perheeni kanssa ja voivani paremmin, jos saisin itse päättää milloin ja miten paljon tekisin töitä. Unelma yrittäjyydestä oli syntynyt.

Kesti vuosia ja vuosia ennen kuin vihdoin olin kypsä pätkätyöläisyyteen ja pallo jalassa fiilikseen tanssimalla eri työnantajien pillin mukaan. Halusin vapautta päättää itse omasta ajankäytöstäni ja työskentelytavoistani. Halusin vapautta valita ne ihmiset, kenen kanssa tekisin töitä, ne arvot ja asiat, joiden ympärillä työskentelisin. Halusin aloittaa aamuni juoksulenkillä ja rauhallisella aamiaisella ilman ahdistavaa kiirettä olla töissä ajoissa. Halusin pystyä muokkaamaan työpäiväni niin, että minulla olisi mahdollisuus pitää taukoja, liikuttaa kehoani myös kesken päivää jatkuvan istumisen sijaan ja syödä lounastani ilman kiirettä palata takaisin koneen ääreen istumaan. Halusin myös luoda jotakin omaa. Halusin hyödyntää lahjakkuuksiani ja taitojani enemmän ja työskennellä asioiden parissa, jotka olivat minulle tärkeitä ja merkityksellisiä. Halusin myös olla tekemisissä ihmisten kanssa jatkuvan tietokoneenruudun tuijottamisen sijaan. Halusin itse voida paremmin ja halusin voivani auttaa myös muita voimaan paremmin.

Minulle yrittäjän vapaus oli siis se kutsuva voima, mikä sai minut ryhtymään itsesi pomoksi. Vapauden myötä toki kuvioon tuli paljon muutakin. Yksinyrittäjänä olen yritykseni hallinto, markkinointiosasto, tuotekehitysosasto, myynti ja IT-tuki. Olen vastuussa yrityksessäni aivan kaikesta. Tämäkin on sekä innostava että kauhistuttava ajatus. On todella voimaannuttavaa oppia uusia taitoja ja huomata pärjäävänsä myös haasteellisissa tehtävissä. On upeaa haastaa itseään ja huomata oma kehityksensä. Mutta se kaikki on myös raastavaa, kun aina ei ole ketään, keneltä kysyä neuvoa tai apua. Yrittäjän vapaus ja vastuu, ihanuus ja kamaluus kulkevatkin käsi kädessä.

Olen kuitenkin huomannut matkani varrella, että vaikka olenkin yksin vastuussa kaikista yritykseni asioista, en ole kuitenkaan yksin. Olen löytänyt ympärilleni aivan upeita yrittäjäkollegoita, joiden kanssa voimme jakaa vinkkejä, neuvoja ja hyväksi havaittuja tapoja vaikkapa markkinointiin liittyen. Olen siis luonut itselleni tukiverkoston, jonka avulla sekä minä että kollegani voimme sparrailla toisiamme yltämään parempiin suorituksiin ja pitämään hyvää fiilistä ja toimintakykyä yllä. Sillä se on valtavan tärkeää! Yrittäjänä olet oman yrityksesi tärkein resurssi! Jos sinä voit huonosti, yrityksesi, ihmissuhteesi ja läheisesi voivat huonosti. Siksi yrittäjän onkin oleellisen tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnistaan, jaksamisestaan ja voimavaroistaan. Tukiverkkojen rakentaminen on yksi hyvä keino vahvistaa omia voimavarojaan. On hyvä, jos lähettyvillä on ihmisiä, joilta voi tarvittaessa pyytää apua tai vaikka vain vertaistukea kiperässä tilanteessa.

Olen saanut useilta ystäviltäni ja tuttaviltani kehuja siitä, miten rohkea olen ollut ryhtyessäni yrittäjäksi. Ehkä se ensiaskel vaatikin rohkeutta, mutta hypättyäni pois palkkatyöstä, ovat määrätietoisuus, sitkeys ja sinnikkyys osoittautuneet rohkeutta tärkeämmiksi ominaisuuksiksi. Myös itseni kuuntelu ja omien tarpeitteni tunnustelu on noussut oleellisiksi asioiksi. Minun on yksinyrittäjänä oltava se rohkaiseva, tukeva ja ymmärtävä esimies, joka vaatii tarvittaessa minua pitämään huilaustauon tai kannustaa minua lempeästi jatkamaan kiperän pulman kanssa taistelua. Minun on oltava se, joka uskoo minuun yrittäjänä. Tämä ei ole välttämättä aina helppoa, mutta harjoituksen myötä olen tullut tässäkin paremmaksi. On tärkeä voida luottaa itseensä ja aidosti tiedostaa oma arvonsa. Olen hyvä juuri sellaisena kuin olen. Hyvä minä!

Iloista yrittäjyyttä!